Mikä ihme tekee lauantaista ja sunnuntaista arkipäiviä lyhemmät?

Lauantaina esikoinen matkusti isänsä luo ja veimme hänet aamukahdeksan kieppeillä bussiasemalle. Samalla kävimme sitten viikonlopun ruokaostoksilla. Sanoin miehelleni, että tuntuu ihan siltä, että olisin kesken unien lähtenyt kauppaan. Mutta niinhän olinkin. Peppi herää yhä syömään vähintään kahdesti yössä, jos yö nyt oletetaan loppuvaksi aamukuuden tai -seitsemän tienoilla. Joten äidin yöunet jatkuvat monesti sinne kahdeksaan saakka, kun Peppi syö aamiaismaitoannoksen 6.30.

Lauantaina vauva sitten äidin ja isän suureksi yllätykseksi oppi kääntymään selältään vatsalleen. Innostui itsekin kovasti ja teki saman niin monta kertaa kuin jaksoi. Sitten kun ei enää jaksanut häntä harmitti kovasti.

Kolmen kuukauden iän lähestyessä päiväsyönnit ovat harventuneet. Joskus Peppi hermostuu kovasti jos yritän tarjota maitoa väärään aikaan. Eilen keksin huijata syömään tarjoamalla rintaa selällään ja se onnistui hyvin.

Viime yö oli kummallinen, vauvalla oli nälkä klo 2, 3.30, 6 ja 7. Kylläpä äiti olikin pöpperöinen aamulla herätessään, joka tänään tapahtui klo 8. Toiveissa on, että Peppi alkaisi myös yöllä harvemmin, mutta se ei tapahtunut ainakaan vielä viime yönä.

Nyt kuuluu kutsuhuuto ja äidin on ryhdyttävä hoitamaan äidin tehtäviä!