Viime viikon tiistaina Peppi sitten hoksasi, miten voi avartaa maailmaansa. Hän alkoi siis kääntyä oikealle oma napa kiintopisteenä. Samana päivänä hän kääntyi myös ensimmäisen kerran tarkoituksellisesti vatsaltaan selälleen. Ainakin luultavasti kääntyminen oli tarkoituksellista.

Vierastaminenkin jatkuu. Jos vieras ihminen ymmärtää pysyä riittävän kaukana, ja leperrellä lempeällä äänellä, Peppi väläyttää ihanan, leveän hymyn. Mutta jos vieras - tai vaikka vähän tutumpikin - tulee liian lähelle tai pyrkii ottamaan syliin, tulee valtava parku. Eikä siihen auta kuin äidin sylkky.

Tänä aamuna mieheni lähti työmatkalle, ja jouduimme heräämään jo klo 6 viedäksemme hänet lentokentälle. Tavallisesti noin klo 11 saakka nukkuva vauvamme on tänään nukkunut kahdet kunnon päiväunet - ja nukahtanut ihan itsekseen lattialle viltin päälle. Nähtäväksi jää millainen ilta ja yö ovat edessä.

Sää on edelleenkin lämmin eilisen 27 asteen helteen jälkeen. Tänään kuitenkin tuulee melko kovaa. Toiveissa on, että talomme olisi ensi yönä hieman viileämpi kuin edellisenä. Näin minulla ja vieressäni nukkuvalla Pepillä olisi hieman mukavammat oltavat.