Tänään oli kolmas bataatinmaistelupäivä. Bataattia Peppi ei ollut saanut makuannoksina, ja se kyllä huomattiin. Torstaina meni kolme miniannosta irvistysten kera, jonka jälkeen suu meni kiinni. Perjantaina sitten kaksi miniannosta, ja sama toistui. Ja arvata voi miten tänään aamupäivällä kävi. Vain yksi pikkuannos, jonka jälkeen neiti pisti suunsa napakasti kiinni ja alkoi kääntelemään päätään puolelta toiselle ikään kuin sanoakseen ei. "No eihän se ole edes suomalaista ruokaa", totesi mieheni. Niinpä, mutta mielestäni maukkaampaa kuin esimerkiksi kukkakaali, jota Peppi söi hyvällä halulla. Epätoivoissani tarjosin porkkanasosetta - sekin itse valmistettua - mutta sekään ei tehnyt kauppaansa. Mutta mutta: päiväunien jälkeen porkkana onneksi kelpasi. Pakasteessa olleesta soseesta oli neste erottunut, joten terästin sosetta pikku lusikallisella päärynää. Huijausta vai ei?

Tänään on myös Peppi-mussukan puolivuotissyntymäpäivä. Kakkupohjan paistoin jo, ja se odottaa täyttämistä. Väliin ajattelin laittaa äidin mansikkahilloa ja banaania sekä Eemelin poimimia vadelmia. Päälle sitten kermavaahtoa ja marmeladisydämiä. Synttärisankari joutuu tyytymään päärynäsoseeseen eli saa poikkeuksellisesti kaksi soseateriaa tänään. 

Joko olen kertonut, että lähiaikoina blogini laajenee neulomusten pariin. Neulominen näet on intohimoinen harrastukseni, jota olen harrastanut ensimmäisistä kouluvuosistani saakka. Viime aikoina neulomiselle on jo jäänyt mukavasti aikaa.