Hauska yhteensattuma eilen. Olin lähettänyt onnitellut Villaviidakon suuntaan seisomaan nousemisen jalosta taidosta. Tästä meni noin puoli tuntia, ja meidänkin Pallero teki saman jutun! Jalat eivät valitettavasti kovin hyvin kantaneet, vaan hieno temppu päätyi kaatumiseen. Onneksi ei käynyt kuinkaan, koska isoveli otti vastaan. Ensimmäinen kerta oli aikamoinen yllätys, koska meillä on vasta harjoiteltu polviseisontaa. Polviseisonta onnistuu tosin jo niin hyvin, että toisella kädellä voi vilkuttaa. Uusi taito tämäkin. Hieman on sellaista prinsessatyylistä vilkutus vielä, Peppi kiertää kättään kämmen avoimena sivulta toiselle.

Eilen kävin ostamassa ne Noro-villatakin napit, samettia siskontytön liivariin ja vähän lankaakin (yllätys, yllätys). Napit sain jo eilen ommeltua paikoilleen, mutta helmaa pitää vielä korjata, joten vielä tänään en saa kuvattua villatakkia tänne. Lisäksi ohjeen tekijä pyytää blogissaan lähettämää hänelle sähköpostia, jos käyttää ohjetta. Pitäisiköhän se tehdä ennen kuvien julkaisua?

1257437556_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Mielenkiintoista oli lankakaupassa huomata, että useat lankavalmistajat olivat löytäneet aivan samat väriyhdistelmät kuin japanilainen Noro, Novita ja Kunstgarn muiden muassa. Kuvan Puro menee melkein valmiiseen baktukseen, Kunstgarnin langasta ajattelin neuloa Pepille uuden kypärämyssyn. Kuvassa näkyvä ompunvihreä minibuklee-lanka löytyi tarjouskorista ja maksoi vain kaksi euroa vyyhti. Siitä tulisi ehkä kiva huivi.