Viikonloppuna kävimme vierailulla äitini luona. Eipä ollut taaskaan mikään hauska visiitti, kuten ei ole kertaakaan ollut isäni kuoleman jälkeen. Nyt äitini oli luvatta purattanut perikunnan vanhan rantasaunan minun tahtoni vastaisesti. Tästä viisaudestaan hän ei edes kertonut meille, mutta asia paljastui, kun Mies oli nähnyt hirret taapeloituna varastossa. Muutenkin äitini on sitä mieltä, että hänellä on valta päättää kuolinpesän asioista (esim. omaisuuden myynnistä) eikä hänen tarvitse muiden osakkaiden näkökantoja huomioida. Yritimme selittää asiaa hänelle, mutta hän oli asiassa omaa mieltänsä. Taidan hankkia joltakin lakimiehelta virallisen dokumentin, joka selvittää äitini oikeudet ja velvollisuudet, ja yrittää selittää asiaa hänelle sen avulla. En kuitenkaan haluaisi riitauttaa asiaa, jos vain on mahdollista päästä yhteisymmärrykseen muiden keinojen avulla. Saa nähdä onnistuuko.

Tätini oli ollut viime viikolla rintasyöpäleikkauksessa. Leikkauksen piti olla jo aiemmin, mutta tätini oli tehnyt ritolat kesken leikkausvalmistelujen kun oli selvinnyt, ettei leikkausta suoritakaan hänen toivomansa kirurgi vaan joku virolaissyntyinen asiantuntija. Tragikoomista muttei yllättävää kun tuntee tätini, joka kerran esiintyi myös hannukarpossa, kun hänen kotikaupunkinsa ei tarjonnut hänen mielestään hänelle riittävästi kotipalveluja. Itse leikkaus oli ilmeisesti onnistunut hyvin, vaikka olikin ollut hyvin laaja-alainen.
Taitaisi kuitenkin olla sytomyssylle tarvetta.